Samtext Norway

Näistä syistä yritykset joutuvat tuhlaamaan aikaa käännösten korjailuun

Tuntuuko joskus siltä, että käytät niin paljon aikaa yrityksen suomenkielisten käännösten korjailuun ja editoimiseen, että olisit samalla vaivalla voinut kääntää ne itse? Tunne on yleisempi kuin uskotkaan.

Monella yrityksellä on sama kokemus ulkomailla tehdyistä käännöksistä: ne eivät ole sujuvia ja sisältävät jopa suoranaisia virheitä. Miksi näin on?

 

 

Lähtökohdat

Otetaan esimerkki. Yrityksesi tuo Suomeen tuotetta ja saa käyttöönsä tuotteen markkinointimateriaalia, jonka tuotteen ulkomainen valmistaja on käännättänyt suomeksi. Teksti on kankeaa ja lauserakenteet niin monimutkaisia, että sinun on käytettävä tuntikausia tekstin korjaamiseen käyttökelpoiseksi.

Toinen esimerkki: Saat suomeksi käännettyjä asiakirjapohjia yrityksesi pääkonttorista Pohjoismaista, Euroopasta tai muualta maailmasta. Asiakirjat on lähes kirjoitettava uudestaan, koska käännöksessä käytetään aivan vääriä termejä.

Vielä yksi esimerkki: saat suomeksi käännetyt kirjalliset ohjeet ostamasi laitteen asentamiseen, käyttöön, ylläpitoon ja korjaamiseen. Teksti on niin epäselvää, että laitteen asennus onnistuu paremmin kokonaan ilman ohjeita.

Mitä on mennyt vikaan käännösprosessissa yllä olevissa esimerkeissä?

Globalisointi

Applen, Samsungin, LG:n ja BMW:n kaltaisilla suurilla monikansallisilla yrityksillä on maailmanlaajuiset markkinat. Markkinointitekstejä tai muita kirjallisia aineistoja tuotteista ei kirjoiteta jokaisessa maassa erikseen, vaan se tehdään keskitetysti. Keskittäminen kannattaa taloudellisista syistä, mutta myös siksi, että niin on helpompi luoda yhtenäinen kuva yrityksestä.

Jos yritys tuottaisi jokaisessa maassa erikseen omat televisiomainokset ja verkkosivut, kustannukset olisivat päätähuimaavat. Lisäksi olisi mahdotonta pitää huolta, että kaikki mainokset ja verkkosivut täyttäisivät yrityksen laatukriteerit.

Niinpä kaikki materiaali ensin globalisoidaan. Toisin sanoen tekstit laaditaan niin, että ne voivat toimia lähdeteksteinä käännöksille kaikilla eri markkinoilla. Yleensä globalisointi tehdään englanniksi, koska englannista on paljon helpompi kääntää muille kielille kuin esimerkiksi suomen kaltaisista pienistä kielistä – harvassa ovat muun muassa suomea osaavat kiinankääntäjät.

Lokalisointi

Globalisointia seuraa lokalisointi, toisin sanoen teksti käännetään useille eri kielille ja sovitetaan kunkin maan paikallisiin olosuhteisiin. Nyt puhutaan valtavista tekstimääristä. Esimerkiksi paksu IKEA-mainoskatalogi käännetään vuosittain 34 eri kielelle ja painoksen koko vetää vertoja Raamatulle.

Lokalisointi on tapana hoitaa niin, että koko käännösprosessi ulkoistetaan suurelle käännöstoimistolle. Tekstin ja kielten määrä painaa kokonaishintaa alaspäin, eikä käännättävän yrityksen tarvitse olla yhteydessä kuin yhteen toimittajaan. Toimiston puolestaan kannattaa tarjota hyvä hinta, koska tekstimäärät ovat suuria ja toimeksiannot pitkäjänteisiä.

Toistaiseksi sekä yritys että käännöstoimisto voittavat. Kaikkein kilpailukykyisimmän hinnan tarjoava käännöstoimisto saa toimeksiannon itselleen. Mutta miksi se johtaa huonoihin käännöksiin?

Tämä perustuu muutamaan käännösalan erityispiirteeseen.

1. Työtä tehdään kotoa käsin

Ehdottomasti suurin osa kääntäjistä on freelancereita. Suurin osa isoista käännöstoimistoista puolestaan koostuu hallinnosta, myyjistä, projektinjohtajista, koordinaattoreista sekä käännösalan logistiikka-asiantuntijoista. Toimistoilla ei ole palkkalistoillaan kääntäjiä eikä oikolukijoita, koska hiljaisina aikoina tappiot turhasta työvoimasta kasvaisivat liian suuriksi. Lisäksi toimistot haluavat välttää työnantaja- ja sosiaalikuluja.

Varsinainen käännöstyö ulkoistetaankin freelance-kääntäjille tai vaihtoehtoisesti pienemmille käännöstoimistoille, jotka vuorostaan lähettävät ne freelance-kääntäjille.

2. Ylhäisessä yksinäisyydessä

Kääntäjä on harvoin yhteydessä suoraan asiakkaaseen tai toisinpäin. Vielä harvinaisempaa on kääntäjän yhteydenpito asiakasyrityksen toimipaikkaan siinä maassa, jossa käännöstä käytetään. Käännöstoimisto haluaa luonnollisesti hallita yhteydenpitoa, eikä kääntäjällä ole useinkaan lupaa ottaa yhteyttä asiakkaaseen omin päin. Tästä syystä kääntäjät eivät voi vain soittaa ja varmistaa käännöksen sisältöä asiantuntijalta, eli juuri sinulta.

3. Sokkona liikenteessä

Teksti, jonka käännöstoimisto lähettää freelance-kääntäjälle, on saatettu riisua paljaaksi kuvista, asettelusta ja asiayhteyksistä. Toimisto on saattanut muokata tekstistä taulukkomuotoisen, jossa jokainen lause on omalla rivillään. Toisinaan leiskaan aseteltu teksti liitetään mukaan erillisenä tiedostona, mutta usein se puuttuu täysin. Tämä on yleinen tilanne esimerkiksi, kun käännätetään laajoja verkkosivustoja.

Kääntäjä näkee siis vain pitkän listan irrallisia tekstinpätkiä. Apuvälineistä, sanakirjoista ja oikeakielisyyssäännöistä huolimatta kääntäjältä puuttuu jotakin hyvin olennaista – selkeä käsitys siitä, mistä tekstissä on kyse! Esimerkiksi englannin sana coat voi merkitä suomeksi päällystakkia, jakkua, pikkutakkia tai vaikka sokerikuorrutusta. Jos mukana ei ole kuvaa eikä asiayhteys käy tekstistä ilmi, sanavalinnoista tulee pelkkää arpapeliä.

 

Tältä näyttää teksti, jonka kääntäjä saa käännöstoimistolta.

 

4. Alhainen hinta = korkea laatu?

Yllätys, yllätys – näin ei ole.

Freelance-kääntäjien osaamisessa on eroja, ja muiden alojen tapaan myös käännösalalla hinnan ja laadun välillä on vahva yhteys. Suuret toimistot voivat maksaa freelancereille hyvinkin pieniä palkkioita johtuen esimerkissäkin mainituista paljousalennuksista.

Parhaiden kääntäjien ei tarvitse tyytyä toimistojen tarjoamaan huonoon palkkaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki suurten toimistojen freelancerit olisivat huonoja kääntäjiä! Heidän on yksinkertaisesti käännettävä tekstiä liian ripeään tahtiin, koska heille maksetaan sanakohtaisesti. Matala sanahinta aiheuttaa sen, ettei kääntäjälle jää aikaa pohdiskella ja paneutua yksityiskohtiin. Päällystakki, pikkutakki, jakku – vaikea sanoa, kun kuvaakaan ei ole viitsitty liittää mukaan.

MIKÄ RATKAISUKSI?

Näin käännöstoimiston tulisi toimia:

  1. Käyttää taitavia kääntäjiä, jotka osaavat ajatella ja ymmärtävät lähdetekstin sanoman ja funktion. Taitava kääntäjä myös tunnistaa, milloin ei ymmärrä tekstiä. Silloin hän ottaa asiasta selvän eikä vain tyydy kääntämään tekstiä ”vähän sinnepäin”.
  2. Tarjota kääntäjälle tueksi asiayhteys eli konteksti ja kuvia.
  3. Huolehtia, että kääntäjä saa mahdollisimman nopeasti vastauksen kysymyksiin, jotka koskevat lähdetekstin sisältöä tai funktiota.
  4. Varmistaa, että kääntäjän lisäksi myös toinen osaava, ajatteleva ihminen oikolukee käännöksen.

Jos yrityksesi käyttämä käännöstoimisto ei joko halua toimia näin tai ei budjettisyistä pysty toimimaan näin, ratkaisu on yksinkertainen: vaihda toimistoa.

Vaikka laadukkaammista käännöksistä joutuukin maksamaan enemmän, se on sen arvoista. Yritys saa loistavia käännöksiä, jotka eivät vaadi tuntikausien korjaamista ja editointia. Se säästää paitsi työntekijöiden aikaa, myös hermoja.

 

Samtext logo
Samtext Finland Oy Ab
Valimotie 2
00380 Helsinki
Puhelin: 010 219 3370